Taloyhtiön Historia
As.oy Rita-Mukkulan rakentaminen on aloitettu vuonna 1971. Talo numero 2 on valmistunut ensimmäisenä 1972, talo 4 1973, talo 6 1974 ja talo 8 1975. Talot on piirtänyt arkkitehtitoimisto Karisalo KY. Rakentaja on ollut V&B KY.
Oma talonmies
Rita-Mukkulassa on melkein alusta asti ollut oma kiinteistönhoitaja. Ensimmäisinä vuosina yhtiö kuului Tanssimäen Huollon kiinteistöhoidon piiriin. Sopimus Tanssimäen Huollon kanssa on kirjattu vanhoissa pöytäkirjoissa päättymään 1.8.1975. Ennen sopimuksen päättymistä taloyhtiö oli neuvotellut myös mahdollisuudesta liittyä Tanssimäen Huolto Oy:n osakkaaksi. Näissä neuvotteluissa ei kuitenkaan oltu päästy molempia tyydyttävään loppuratkaisuun. Joten neuvottelujen kariuduttua taloyhtiö oli lähtenyt etsimään muita ratkaisuja kiinteistönhoidon järjestämiseksi. Parhaaksi ratkaisuksi oli silloin todettu oman kiinteistönhoitajan palkkaaminen.
Tontin muutokset
Alkuvuosina taloyhtiön tontti on ollut nykyistä pienempi. Lokakuuhun 1976 asti parkkialueen alapuolinen osa on kuulunut Lahden kaupungin omistukseen.
Toukokuussa 1975 silloinen hallituksen puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja olivat tehneet Lahden kaupunginhallitukselle kirjelmän, jossa olivat tuoneet esiin huolestuneisuutensa kyseisen alueen kunnosta ja hoitamattomuudesta. Pitkien, yli vuoden kestäneiden neuvottelujen ja monien kirjeiden jälkeen, 27.9.1976 tontti saavutti nykyisen kokonsa.
Alueen historia
Mukkulan lähiö lukeutuu Ruolan lähiön kanssa alueellisesti huomattavan laajaan kaavoitustyöhön Lahdessa 1960-luvun alussa. Kaupungille Mukkulan kartanon oston yhteydessä tulleen alueen kaavoituksesta järjestettiin kilpailu vuonna 1960. Kilpailun voittaneen arkkitehti Seppo Kaasasen suunnitelma alueelle valmistui 1962. Suunnitelma oli mitoitettu 6530 asukkaalle.
Lähiö ilmentää 1960-luvun alussa syntyneiden metsälähiöiden suunnitteluperiaatetta, joka perustui vapaasti luontoon sommiteltuihin rakennusryhmiin. Liike-ja yleiset rakennukset pyrittiin keskittämään alueen keskustaan omaksi erilliseksi ryhmäkseen. Alueen suunnittelun aikana tutustuttiin Espoon Tapiolaan ja Helsingin Pihlajamäkeen.
Kaasasen kaava perustui kokoavan katuverkon ympärille sijoitettuihin neljään asumasoluun. Solut hän laati yksilöllisesti maaston mukaan. Kuhunkin kaavan neljään osaan johti syöttökatu, jonka varrelle asuintontit oli sijoitettu.
Alueen halki kulkevan Ritaniemenkadun pohjoispuolelle sijoitettiinaluerakentamisen periaatteiden mukaisesti ostoskeskus ja eteläpuolelle Mukkulan kansakoulu ja yhteiskoulu. Kansakoulu valmistui 1970 arkkitehti Jorma Vuorelman suunnitelmien mukaan.
Yhteiskoulua laajennettiin 1974 kaupunginarkkitehti Valter Karisalon suunnitelmien mukaan. Rakennukset muodostavat erillisen, asuintalojen ympäröimän väljän keskittymän.
Nuorinta kerrostumaa lähiössä edustaa vuonna 1993 valmistunut Mukkulan kirkko. Kirkon suunnitteli arkkitehti Juhani Boman.
Mukkulan lähiö on säilynyt rakenteeltaan ja rakennuskannaltaan pääasiallisesti alkupeäisellään. Osa väljästi rakennetun lähiön asuintaloista on sijoittunut Mukkulan länsiosassa korkeahkon mäen laelle ja rinteille. Vaihteluvuutta tuovat erikokoiset rakennusmassat ja –korkeudet. Valkoisiksi rapatut talot nauhamaisesti sommiteltuine ikkunoineen luovat harmonisen ja rauhallisen vaikutelman.
Lähteet:
Niskanen, Riitta 2000. Selvitys Lahden kulttuurihisroriallisesti arvokkaista kohteista. Lahden kaupungin museo
Tuomi, Timo 1992 Lahden kaupunkikuvan ja arkkitehtuurin erikoispiirteitä. Teoksessa: Lahden kaupungin historia 2.